Historia
Korpilahti – isosta pitäjästä osaksi Jyväskylää
Korpilahden seurakunta muodostettiin Jämsän kappeliksi vuonna 1691. Ensimmäinen kappalainen asettautui Vespuolen Mutaselle, hankalan matkan päähän kirkonkylästä. Ensimmäiset asukkaat täällä olivat hämäläisiä eränkävijöitä. Keskiajan päättyessä alueella oli 14 taloa, Muuramen alueella 4. Vuonna 1630 taloja oli yli 50. Nykyään Vespuolelle pääsee vuonna 1997 valmistunutta siltaa pitkin.
Oman kappeliseurakunnan perustaminen merkitsi sitä, että oma kirkko, hautausmaa sekä kappalainen saatiin lähemmäs. Jämsän matkat vähenivät ja alueen yhtenäisyys lujittui. Nyt oltiin matkalla kohti omaa seurakuntaa ja pitäjää. Kirkkolahden rantaan rakennettiin kirkot. Nykyinen, vuonna 1827 valmistunut kirkko on järjestyksessään kolmas. Tänä päivänä kohta 200-vuotias kirkko on remontoitu viimeksi vuonna 2018. Tuolloin se palautettiin paljolti alkuperäiseen asuun.
Asutuksen voimakas kasvu Korpilahden alueella johti siihen, että kappeliseurakunta itsenäistyi vuonna 1861. Kirkkoherran pappila rakennettiin kirkonkylälle Päijänteen rantaan. Kappalaisen virkatalo jäi Vespuolen Mutaselle. Itsenäistyessään vuonna 1861 Korpilahden seurakunta oli laaja. Nykyinen Muurame ja Säynätsalo kuuluivat Vanhaan Korpilahteen. Kyliä oli paljon mm. Oittila, Putkilahti, Päiväkunta, Rutalahti Vespuolella. Maapuolella suurimpia kyliä olivat kirkonkylän lisäksi Saakoski, Horkka, Moksi, Tikkala, Saukkola. Muuramen puolen kyliä olivat mm. Rannankylä ja Isolahti.
Oli melkoinen työ rakentaa koulut joka kylään; enimmillään kansakouluja oli Vanhan Korpilahden alueella lähempänä 30. Nyt Korpilahdella on alakouluja kaksi, yläkouluja yksi. Alkio-opisto siirtyi Korpilahdelle vuonna 1974.
Korpilahden itsenäistymisen aikana 1860 -luvulla alue oli laaja. Ratkaisevasti se pieneni vuonna 1920, jolloin Muurame irtaantui omaksi seurakunnaksi käsittäen myös silloisen Säynätsalon. Sittemmin Säynätsalo irtaantui puolestaan Muuramesta.
Korpilahden asukasluku oli suuremmillaan 1900-luvun taitteessa, jolloin kunnassa asui yli 10 000 henkeä. Muuramen itsenäistyessä asukasluku väheni kolmanneksella. Lisäksi mm. Toivakkaan, Leivonmäkeen ja Jämsänkoskeen on liitetty reunaosia Korpilahdesta.
Vuonna 1865 kunnallishallinto Suomessa uudistettiin perusteellisesti. Seurakunnan ja kunnan tehtävät erotettiin toisistaan. Päätösvalta siirrettiin seurakunnan pitäjänkokouksista kuntakokouksiin, joiden valmistelevana elimenä olivat kunnallislautakunnat. Korpilahdella kunnallishallinto perustettiin vuonna 1867. Tätä ajankohtaa voidaan pitää Korpilahden kunnan perustamisajankohtana.
Korpilahti on ollut ja on kulttuuripitäjä. Musiikin saralta tulee mainita Martti Korpilahti, Raitalat, Matti Koskinen, uudempina Korpilahden Pelimannit ja Ikosten sisarukset. Tunnettuja kuvataiteilijoita ovat Alvar Cawen, Helmer Selin, Kaariina Katainen, Voitto Salmela, Seppo Uuraanmäki, Johanna Mäkitalo. Täällä vaikuttaneita taiteilijoita olivat Akseli Gallen-Kallela, Fredrik Ahlstedt ja Vilho Sjöström. Kirjailija Lauri Haarla vaikutti paitsi tuottelijaana kirjailijana, myös toimiessaan Suomen Näytelmäkirjailijaliiton puheenjohtajana 1920- ja 1930-luvuilla.
Vanhan Korpilahden alueista Säynätsalo kuuluu nykyään Jyväskylään samoin kuin Korpilahti. Muurame jatkaa itsenäisenä kuntana. Korpilahden kunta liitettiin Jyväskylään 1.1.2009 alkaen.
Korpilahti.info -sivusto on Korpilahden Yrittäjät ry:n ylläpitämä sivusto, joka on luotu palvelemaan koko vanhan Korpilahden kunnan alueen asukkaita, yrittäjiä, yhdistyksiä ja muita toimijoita.
Korpilahti Info © 2026 | Graafinen ilme: HiH Design, WordPress-kotisivut: Mainostoimisto Sitrusmedia Oy