Korpilahti – osa pariisia

Korpilahti – suomalaista sielunmaisemaa etsimässä

Keski-Suomi nousi 1880-luvulla suomalaisen sivistyneistön tietoisuuteen erityisesti Jyväskylän koulujen ja seminaarin kautta. Myös taiteilijoiden tie kulki kohti alkuperäistä suomalaista paitsi luontoa myös kansankulttuuria tavoittamaan. Monet taiteilijat viettivät talvensa ulkomailla, kuka Pariisissa, kuka Düsseldorfissa, kuka Firenzessä ja Roomassa. Mutta kesät he halusivat viettää Suomessa tutkien pohjoista valoa ja luontoa.

Yksittäisistä taiteilijoista ensimmäisiä Korpilahden kävijöitä oli Akseli Gallen-Kallela, joka vuonna 1886 matkasi Pariisista Kärkisten Heinosniemeen ja majoittui siellä Kärkisten talon aittaan. Siellä hän vietti kesiään myös 1910-ja 1920-lukujen taitteessa.

Kesällä 1891 Korpilahden kirkonkylällä työskenteli taiteilijapariskunta Fredrik ja Nina Ahlstedt, joista ensin mainittu oli toiminut Gallenin ja Eero Järnefeldtin opettajana. Tuo kesä päättyi kansakoulun salissa pidettyyn näyttelyyn. Seuraavan kesän he työskentelivät Päijänteen itäpuolella Syvälahden kylässä, Cavénien isännöimässä Mutasen pappilassa, jossa tuleva taiteilija Alvar Cavén oli vasta poikanen.

Vuonna 1905 Mutasen pappilassa työskenteli Korpilahden kirkon alttarimaalauksen tehnyt Wilho Sjöström. Hän kannusti nuorta Alvaria taitelijan uralle ja heidän välilleen kehittyi elinikäinen ystävyys.

Helsinkiläinen taidekauppias Ivar Hörhammer ohjasi 1910-ja 20-luvuilla nuoria taiteilijoita Korpilahdelle ja kirkonkylän tuntumassa olevaan Hyrkkölän kylään. Siellä taitelijoita majoittivat sekä Sihverin että Vinnin talot. Hörhammer itse kiersi kesäisin Päijännettä ja keräsi paikallisia ryijyjä.

Ensimmäisiä Hyrkkölän kylän taiteilijoita olivat Septem-ryhmään kuuluvat Yrjö ja Lyyli Ollila, jotka viettivät Korpilahdella kesät 1912-1917. Samana vuonna työskentelemään tulivat myös Uuno Alanko ja Eva Gyldén. Eero Järnefeldt aloitti kesävierailut 1914, ja jatkoi niitä vuoteen 1918. Muita Hyrkkölässä työskennelleitä taiteilijoita olivat Per-Åke Lauren, Werner Åström, Eemu Myntti ja Ilmari Soikkanen.

Sotien jälkeen vuosina 1948-57 Putkilahdessa käynnistettiin taidekursseja, joissa pääopettajana toimi Helmer Selin. Vieraileviksi opettajiksi palkattiin ajan parhaita opettajia, mm. Tuulikki Pietilä opetti grafiikkaa, myös ulkomaalaisia luennoitsijoita kävi. Kursseilla sai moni keskisuomalainen ammattitaiteilija koulutuksensa, mm. Onni Kosonen, Veikko Mäkeläinen, Erkki Santanen, Olavi Viherlehto ja moni muu.

Lue lisää keskisuomalaisesta taiteesta: ehtiihän sinne pariisin myöhemminkin…

Korpilahdella syntyneitä teoksia:

Akseli Gallen-Kallela: Mukuinpaistaja (mallina Heta Mutanen) / Käsikivellä jauhaja / Eksynyt / Vihdan taittaja-poika / Kekki-renki makaamassa / Päijänne / Luhtiaittoja Korpilahdella / Iltamaisema Korpilahdella
Fredrik Ahlstedt: Huvimatka Päijänteellä / Hautajaiset / Matti kaskella
Nina Ahlstedt: Neitsyt Maria lapsena
Yrjö Ollila: Rantamaisema Korpilahdelta / Paimentyttö / Hevosen juotto / Lähteellä / Niityllä / Verkkopoika / Nuori Pam
Alvar Cavén: Verkonpaikkaaja / Verkonpunoja / Maisema Korpilahdelta